nujerra ihminen

Mua ei nyt vituta se, että olen sinkkutyttö nykyään. Mua vituttaa kaikki jotka tietävät mikä mulle on parasta. Sitä en käsitä miksi löydän aina ne ihmiset elämääni ketkä tietävät parhaiten miten mulla menee ja mitä mun täytyy tehdä ollakseni onnellinen. Enkä tajua vieläkään miksi se kuuluu muille, kuinka nopeaan tahtiin elän elämäni. Silloin on elettevä, kun sitä elämää on tarjolla. Yritän vaan elää päivän kerrallaan tästä lähtien. Ei pety niin paljon jos ei odota mitään suurta ja ihmeellistä.

Mua ei oikeastaan edes jaksa enää kiinnostaa sekään, mitä ne muut musta ajattelee. Edellisen suhteen ajan tuli mietittyä liikakin kaikkea. Miksi? Siksi että sillä toisella olisi hyvä olla, ei musta itsestä niin väliä. Kunhan vaan kelpaan jollekin. No just, miksi joku ei vaan voisi joskus ajatella, että kunhan kelpaa mulle.

Olen oikukas, itsepäinen ja välillä aika lapsellinen. Sanon asiat niinkuin ne ovat, en jaksa hyssytellä ja mitä sitten jos en välttämättä jaksa aina laittaututa lähtiessäni kaupungille. En mä ole mikään hienohelma prinsessa. Ei kukaan meistä ole. Miksi sitten pitäisi esittää jotain muuta kuin olen ja käyttäytyä siivosti. Ehkä se jysähtää jossain vaiheessa, mutta tällä hetkellä ei jaksa panostaa. Oon vaan niin väsynyt miellyttämään muita.